lauantai 11. huhtikuuta 2009

Tien päällä!


Eilen (11.4.09) suuntasimme Aidan kanssa nokat kohti Lappeenrannan koiranäyttelyä. Matkaan mukaamme saimme Tiinan ja Leevin ja perillä Lappeenrannassa meitä odotteli Anni ja Neeka...eli jengi kasassa :) Matkalla näyttelyyn Tiina ohi mennen mainitsi, että onneksi tuli otettua lämmintä päälle kun ne meidän kehät on ulkotiloissa... No, arvatkaapas olinko minä asiasta tietoinen! Omaa tyhmyyttäni en ollut lukenut näyttelykirjettä kunnolla ja näin ollen "kesäkenkiin" pukeutuneena näin jo silmieni edessä itseni hytisemässä kylmässä ulkoilmassa... Se siitä hyvästä valmistautumisesta ennen näyttelyä :)

No, paikan päällä näyttelyssä vilu ei ehtinyt mennä luihin ja ytimiin, koska ravailimme Aidan kanssa kentällä edes takaisin, harjoitellaksemme tulevia "kuvioita". Aidasta olisi kyllä ollut paljon mielenkiintoisempaa haistella muita koiria ja ihmisiä... niin, ja taisi Aida ainakin kerran liata venäläistädin housut hyppäämällä yllätyksellisesti rapaisilla tassuilla naisen kintuille... No, hyvin äkkiä me Aidan kanssa hävittiin siitä tilanteesta ravaamalla eteenpäin!

Jännitys sitten kasvoi siinä odotellessamme omaa vuoroamme esiintyä! Onneksi meillä Aidan kanssa oli tilanteessa mukana meidän oma "häsläri" Tiina, joka piti huolta Aidan viimeistelystä ja kuunteli tarkkaan ohjeita siitä milloin kehään pitää mennä... No, pientä huvitusta ihmisissä kyllä herätti se, kun Tiina hoputti minua ja Aidaa voittajaluokan urosten kanssa samaan kehään...mutta toisaalta, melkeinhän se on sama missä kehässä sitä esiinnytään :)

Lopulta sitten koitti meidän vuoro ja me marssittiin Aidan kanssa hyvin arvokkaasti kehään...mitä nyt Aida päätti vielä tehdä kuuluisan "neliraaja hyppynsä" katsojille... mutta nousipahan katsojien silmissä ainakin meidän viihdearvo :) ... Kehässä Aida kyllä osasi käyttäytyä, oli melkein kun vanha tekijä! Tuomari puolestaan ei ymmärtänyt arvostelussaan ottaa huomioon Aidan sisäistä kaunetta ja ylitsee vuotavaa intoa esiintyä... vaan antoi Aidalle tyydyttävän arvosanan...

Arvostelun mukaan Aida tarvitsee aikaa kehittyä... ja kyllähän minä vähän samaa mieltä olen! Aidan "massakuurista" huolimatta kroppa ei vielä ole ottanut sellaista muotoa mitä vaaditaan labbiksilta... mutta hitaasti ja varmasti ne muodot sieltä löytyy... ja meillähän ei tämän kasvun osalta ole mikään kiire, hiljaa hyvää tulee :) Arvostelussa vielä mainittiin, että Aidan silmät saisivat olla tummemmat, hmmm...pitkään tätä asiaa pohdittuani otin yhteyttä optikko ystävääni ja nyt on sekin asia hoidossa...ei kun vaan Aidan kanssa piilarien laittoa harjoittelemaan...he,he :)

Seuraavaksi meillä Aidan kanssa alkaa ohjelmassa taippari-kurssi ja tavoitteena sen jälkeen olisi läpäistä itse taipumuskoe! Odotan kyllä innolla tulevia treenejä, mutta sitä ennen meidän pitää Aidan kanssa treenata muutama perusasia kuntoon...kuten miten panta laitetaan kaulaan jne. Vielä ainakin minulla kummittelee pään sisällä se tilanne, jossa Aida päätti lähteä tottiskentellä juoksemaan omia reittejään...no, näitähän sattuu!!!

Pääsiäislomaa on kuitenkin vielä muutama päivä jäljellä ja tämän ajan me olemme Aidan kanssa päättäneet käyttää järkevästi... lepäilemällä!




1 kommentti:

  1. No nyt on pikkuaida sit nähny taas maailmaa, matkailu avartaa! :)

    Sisäinen kauneushan se tärkeintä on!! :)

    VastaaPoista