torstai 30. huhtikuuta 2009

Taipparikurssilla tapahtuu!


Aloitin Aidan kanssa noin vajaa pariviikkoa sitten taipparikurssin. Vaikean alun jälkeen meillä on lähtenyt Aidan kanssa sujumaan treenit parempaan suuntaan. Ensimmäiset kerrat taipparikurssilla meni Aidan osalta riekkumiseen ja pomppimiseen, ja omistajan osalta hermojen menettämiseen. Treenien jälkeen tuntui, että ei tästä hommasta tule lasta eikä...

Onni onnettomuudessa... Saimme Aidan kanssa tilaisuuden viime sunnuntaina päästä seuraamaan nome-toimikunnalle järjestettyä koulutusta, jossa kouluttajina olivat alan rautaiset ammattilaiset! Vaikka periaatteessa olin koulutuksessa kuunteluoppilaana niin onnistuin kuitenkin saamaan (kiitos taas Marikalle) kouluttajan katsomaan Aidan työskentelyä...siinä toivossa, että saisin hyviä neuvoja treenaamiseen! ... Ja niinhän minä sainkin!!! Kouluttaja nappasi minulta Aidan ja "teki taikansa". Aida kyllä yritti viimeiseen asti panna kampoihin, mutta kokenut kouluttaja antoi Aidalle kovemmman vastuksen...

Eli toisin sanoen, sain todella hyviä neuvoja miten jatkaa eteenpäin! Kouluttajan mukaan Aida on koira joka haastaa kouluttajansa. Neuvojen mukaan Aidan kanssa toimiessa ei puhuta vaan komennoissa käytetään ainoastaan pilliä, mukana olossa minä en katso koiraan vaan suoraan eteenpäin... jne... koitan siis olla mahdollisimman passiivinen tilanteessa.

Vaikka moni on sanonut minulle monia kertoja, että ole määrätietoinen koirasi kanssa, ole rauhallinen jne... niin siitä huolimatta en ennen tätä koulutuskertaa ymmärtänyt mitä nämä neuvot käytännössä - ja konkreettisesti ovat. Toisin sanoen oli hienoa nähdä, kun ammattilainen näytti ne konkreettiset toimet ja apuvälineet siihen miten ongelmista päästään yli!!!

Nyt meillä on Aidan kanssa mennyt treenit huippu hyvin :) On pitkästä aikaa ollut todella mukavaa treenata yhdessä Aidan kanssa... ja toivo siitä, että taippariikoe menee läpi, on taas herännyt!

Jees, mutta nyt on pidettävä pää kylmänä, ja mentävä askel/tassu kerrallaan eteenpäin :)

Tänään kevennettiin Aidan kanssa "tiukkaa" treeni ohjelmaa ja lähdettiin ns. vappu-lenkille Tiinan ja Leevin kanssa... Tiinan kanssa naurettiin koirille vedet silmissä kun Leevi "isona poikana" yritti Aidalta viedä parin metrin pituista halkoa....roikkuen välillä kepistä ilmassa :) ...voi että!

mutta... Oikein hyvää vappua kaikille!!!

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Tien päällä!


Eilen (11.4.09) suuntasimme Aidan kanssa nokat kohti Lappeenrannan koiranäyttelyä. Matkaan mukaamme saimme Tiinan ja Leevin ja perillä Lappeenrannassa meitä odotteli Anni ja Neeka...eli jengi kasassa :) Matkalla näyttelyyn Tiina ohi mennen mainitsi, että onneksi tuli otettua lämmintä päälle kun ne meidän kehät on ulkotiloissa... No, arvatkaapas olinko minä asiasta tietoinen! Omaa tyhmyyttäni en ollut lukenut näyttelykirjettä kunnolla ja näin ollen "kesäkenkiin" pukeutuneena näin jo silmieni edessä itseni hytisemässä kylmässä ulkoilmassa... Se siitä hyvästä valmistautumisesta ennen näyttelyä :)

No, paikan päällä näyttelyssä vilu ei ehtinyt mennä luihin ja ytimiin, koska ravailimme Aidan kanssa kentällä edes takaisin, harjoitellaksemme tulevia "kuvioita". Aidasta olisi kyllä ollut paljon mielenkiintoisempaa haistella muita koiria ja ihmisiä... niin, ja taisi Aida ainakin kerran liata venäläistädin housut hyppäämällä yllätyksellisesti rapaisilla tassuilla naisen kintuille... No, hyvin äkkiä me Aidan kanssa hävittiin siitä tilanteesta ravaamalla eteenpäin!

Jännitys sitten kasvoi siinä odotellessamme omaa vuoroamme esiintyä! Onneksi meillä Aidan kanssa oli tilanteessa mukana meidän oma "häsläri" Tiina, joka piti huolta Aidan viimeistelystä ja kuunteli tarkkaan ohjeita siitä milloin kehään pitää mennä... No, pientä huvitusta ihmisissä kyllä herätti se, kun Tiina hoputti minua ja Aidaa voittajaluokan urosten kanssa samaan kehään...mutta toisaalta, melkeinhän se on sama missä kehässä sitä esiinnytään :)

Lopulta sitten koitti meidän vuoro ja me marssittiin Aidan kanssa hyvin arvokkaasti kehään...mitä nyt Aida päätti vielä tehdä kuuluisan "neliraaja hyppynsä" katsojille... mutta nousipahan katsojien silmissä ainakin meidän viihdearvo :) ... Kehässä Aida kyllä osasi käyttäytyä, oli melkein kun vanha tekijä! Tuomari puolestaan ei ymmärtänyt arvostelussaan ottaa huomioon Aidan sisäistä kaunetta ja ylitsee vuotavaa intoa esiintyä... vaan antoi Aidalle tyydyttävän arvosanan...

Arvostelun mukaan Aida tarvitsee aikaa kehittyä... ja kyllähän minä vähän samaa mieltä olen! Aidan "massakuurista" huolimatta kroppa ei vielä ole ottanut sellaista muotoa mitä vaaditaan labbiksilta... mutta hitaasti ja varmasti ne muodot sieltä löytyy... ja meillähän ei tämän kasvun osalta ole mikään kiire, hiljaa hyvää tulee :) Arvostelussa vielä mainittiin, että Aidan silmät saisivat olla tummemmat, hmmm...pitkään tätä asiaa pohdittuani otin yhteyttä optikko ystävääni ja nyt on sekin asia hoidossa...ei kun vaan Aidan kanssa piilarien laittoa harjoittelemaan...he,he :)

Seuraavaksi meillä Aidan kanssa alkaa ohjelmassa taippari-kurssi ja tavoitteena sen jälkeen olisi läpäistä itse taipumuskoe! Odotan kyllä innolla tulevia treenejä, mutta sitä ennen meidän pitää Aidan kanssa treenata muutama perusasia kuntoon...kuten miten panta laitetaan kaulaan jne. Vielä ainakin minulla kummittelee pään sisällä se tilanne, jossa Aida päätti lähteä tottiskentellä juoksemaan omia reittejään...no, näitähän sattuu!!!

Pääsiäislomaa on kuitenkin vielä muutama päivä jäljellä ja tämän ajan me olemme Aidan kanssa päättäneet käyttää järkevästi... lepäilemällä!




maanantai 6. huhtikuuta 2009

Normipäivä!!!


Tänään taas alkoi arki ja Aidan piti selvitä kokonaiset 8 tuntia itsekseen. Hyvin oli Aida taas keksinyt yksin ollessaan tekemistä ... Nyt oli sitten puhkottu meidän viimeinen sohvatyyny! Kämppä oli täynnä kauniita höyheniä ja revittyjä kangaspaloja. Ja pisteenä i:n päällä oli viltti, jolla olin yrittänyt peittää sohvan, (ettei näitä tyyny-vahingoja syntyisi) joka oli nyt kiskottu lattialle Aidan käsittelyä varten.

No, sitten illasta lähdin Aidan kanssa treenaamaan näitä nome-juttuja! Kiitos Marikalle, saimme kerrankin harjoitella noutoa variksella, lokilla ja jäniksellä. Aida kyllä yllätti minut iloisesti hyvillä palautuksilla ja suhteellisen hyvällä maltilla! Onnistuneen treenin jälkeen Aida sai odottaa autossa sen aikaa, kun sisko-Hilma treenaa. Odottelu autossa ei ole Aidalle niitä mieluisimpia asioita....ja näin ollen (huolimatta siitä, että Aida oli kiinni autossa) Aida oli purra napsauttanut apukuskin puolelta turvavyön poikki! No, eipä ollut sekään ensimmäinen kerta :)

Loppu illan neiti onkin sitten nukkunut ... eipä kai ihme, kyllähän nyt tuolla työmäärällä pitää jo ruetakkin väsyttämään....:)

perjantai 3. huhtikuuta 2009

B-ginning of Aida's new blogi.

Keväinen tervehdys!

Tervetuloa katselemaan ja ihastelemaan Aidan omaa blogia. Tänne minä (Kaisa) sitten parhaani mukaan yritän päivitellä tietoja siitä mitä ollaan tehty yhdessä (tai erikseen) Aidan kanssa. Siis selvyyden vuoksi, jos joku ei vielä tiedä, Aida on kovin oma toiminen koira ja osaa myös itsenäisesti keksiä itselleen tekemistä (muun muassa kenkiä, tyynyjä, elokuvia yms. tuhoten :) Mutta tosiaan...yhdessä kun ollaan Aidan kanssa treenailemassa niin yleensä teemana on ollut toko, nome tai jälki.

Seuraava "tavoitteemme" on Lappeenrannan koiranäyttely, jonne suuntaamme 11.4.2009. Kovin suuria tavoitteita näyttelyn suhteen meillä ei vielä ole, pääasia on harjoitella näyttelytilannetta ja olemista ihmisvilinässä. Lappeenrannan näyttelyn jälkeen katseemme Aidan kanssa suuntaa kohti tulevaa taippari-koetta!!! Se on vielä vähän arvoitus, että osallistutaanko kokeeseen nyt heti alkukeväästä vai sitten syksyllä. Ongelmana lähinnä on riistan palautukseen liittyvät asiat, sekä uiminen... mutta aika näyttää mitä tulevaisuus tuo :)

Jees, mutta eipä sitten tällä kertaa muuta! Kommentoikaa tekstiä, tai käykää muuten vaan vierailemassa blogissamme ja viihdyttämässä itseänne lukemalla minun ja Aidan välisistä toilailuista :)

Moikkis!