Perjantaina 21.8.2009 sain kuulla huonoja uutisia Aidan EIC - geenitestituloksesta. Posti oli tuonut meille kotiin kirjeen, jossa kerrottiin englanniksi testin tuloksista. Minä yritin pikalukea tuloksia ja jo siinä vaiheessa tajusin, ettei Aida täysin puhtain paperein testistä selvinnyt. Soitin heti Aidan kasvattajalle Marikalle ja kysyin oliko hänellä tietoa tuloksista. Marika ilmoitti, että oli ollut yhteydessä testin tehneeseen lääkäriin....ja, että Aidan tulos ilmoitti Aidan olevan sairas!
Toisin sanoen Aidalla on EIC (exercise induced collapse) , joka tarkoittaa rasituksen sietokyvyn alenemista ja lyyhistymistä. Testitulos osoitti myös luonnollisesti sen, ettei Aidaa voi käyttää jalostustarkoitukseen. Pettymys puhelun jälkeen oli suuri ja kyyneleet alkoivat valua silmistä...
Alku shokin jälkeen aloin selvittää sitä, miten yleisiä sairauteen liittyvät kohtaukset ovat. Onni onnettomuudessa on se, ettei Aida ole vielä eläessään saanut kyseisestä kohtausta, jossa koiran peräpää halvautuu väliaikaisesti. Helsingissä eläinsairaalan neurologi oli ollut sitä mieltä (kun Aidan kasvattaja oli soittanut ja kysellyt taudista), että Aidan kanssa harrastamista voi jatkaa normaalisti, koska se ei ole vielä saanut kohtausta. Toisin sanoen, jos kyseinen kohtaus tulisi Aidalle harrastamista tulisi miettiä uudestaan...
Tiedon etsinnän ja Aidan kasvattajan kanssa vietettyjen lukuisien puhelujen jälkeen aloin pikku hiljaa ymmärtää minkälaisesta sairaudesta on kysymys. Ilmeisesti kyseiset kohtaukset, joita koira voi saada, ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Lisäksi voi olla mahdollista, ettei koira koko elämänsä aikana tule saamaan yhtään kohtausta..
Joka tapauksessa, harrastaminen Aidan kanssa ei lopu tähän, koska se ei ole sairauden osalta vielä osoittanut mitään oireita. Kuulemma stressi ja kova fyysinen rasittuminen voi edes auttaa kohtauksen syntymistä....ja te, jotka tunnette Aidan tiedätte, että se on ollut sekä kovalla fyysisellä rasituksella että sellaisissa harjoitustilanteissa joissa se on ns. joutunut kovalle "henkiselle rasitukselle"...kuuma koira (hot dog) kun kerran on!!!!
Lääkärin mukaan esteitä Aidan kanssa harrastamiselle ei ole niin pitkään, kun se ei sairauteen liittyen saa kohtausta. Nyt siis vaan toivomaan, ettei meidän kohdalle tällaista tilannetta/kohtausta koskaan tulisi...Hyvä asia testin osalta oli se, että nyt ainakin tietää, että tällainen kohtaus on mahdollinen. Se tietysti harmittaa kovasti, ettei koskaan voi nähdä Aidan synnyttävän "pikku-Aidoja", mutta pääasia on että Aida on hengissä ja ettei se ole oireillut millään tavoin!
Tänään lähdetään Aidan kanssa ensimmäistä kertaa lintumetsälle Liperiin. Toivotaan, että neiti saisi edes muutaman noudon... mutta pääasiassa on fiilistely ja se, että Aida saa vapaana ja onnelisena juoksennella metsällä...autuaan tietämättömänä koko sairautensa olemassa olosta :)
Toisin sanoen Aidalla on EIC (exercise induced collapse) , joka tarkoittaa rasituksen sietokyvyn alenemista ja lyyhistymistä. Testitulos osoitti myös luonnollisesti sen, ettei Aidaa voi käyttää jalostustarkoitukseen. Pettymys puhelun jälkeen oli suuri ja kyyneleet alkoivat valua silmistä...
Alku shokin jälkeen aloin selvittää sitä, miten yleisiä sairauteen liittyvät kohtaukset ovat. Onni onnettomuudessa on se, ettei Aida ole vielä eläessään saanut kyseisestä kohtausta, jossa koiran peräpää halvautuu väliaikaisesti. Helsingissä eläinsairaalan neurologi oli ollut sitä mieltä (kun Aidan kasvattaja oli soittanut ja kysellyt taudista), että Aidan kanssa harrastamista voi jatkaa normaalisti, koska se ei ole vielä saanut kohtausta. Toisin sanoen, jos kyseinen kohtaus tulisi Aidalle harrastamista tulisi miettiä uudestaan...
Tiedon etsinnän ja Aidan kasvattajan kanssa vietettyjen lukuisien puhelujen jälkeen aloin pikku hiljaa ymmärtää minkälaisesta sairaudesta on kysymys. Ilmeisesti kyseiset kohtaukset, joita koira voi saada, ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Lisäksi voi olla mahdollista, ettei koira koko elämänsä aikana tule saamaan yhtään kohtausta..
Joka tapauksessa, harrastaminen Aidan kanssa ei lopu tähän, koska se ei ole sairauden osalta vielä osoittanut mitään oireita. Kuulemma stressi ja kova fyysinen rasittuminen voi edes auttaa kohtauksen syntymistä....ja te, jotka tunnette Aidan tiedätte, että se on ollut sekä kovalla fyysisellä rasituksella että sellaisissa harjoitustilanteissa joissa se on ns. joutunut kovalle "henkiselle rasitukselle"...kuuma koira (hot dog) kun kerran on!!!!
Lääkärin mukaan esteitä Aidan kanssa harrastamiselle ei ole niin pitkään, kun se ei sairauteen liittyen saa kohtausta. Nyt siis vaan toivomaan, ettei meidän kohdalle tällaista tilannetta/kohtausta koskaan tulisi...Hyvä asia testin osalta oli se, että nyt ainakin tietää, että tällainen kohtaus on mahdollinen. Se tietysti harmittaa kovasti, ettei koskaan voi nähdä Aidan synnyttävän "pikku-Aidoja", mutta pääasia on että Aida on hengissä ja ettei se ole oireillut millään tavoin!
Tänään lähdetään Aidan kanssa ensimmäistä kertaa lintumetsälle Liperiin. Toivotaan, että neiti saisi edes muutaman noudon... mutta pääasiassa on fiilistely ja se, että Aida saa vapaana ja onnelisena juoksennella metsällä...autuaan tietämättömänä koko sairautensa olemassa olosta :)
Hei
VastaaPoistaMeidän labbis-Velmulla on tämä EIC ja Velmu saa kohtauksia. Velmu on nyt 1,5 vuotta ja ensimmäinen kohtaus tuli toukokuussa jolloin alettiin tutkia, mikä Velmua vaivaa. Velmusta tuli kotikoira. Se saa kohatauksen puolessa tunnissa metsälenkillä. Takapää todella lähtee alta, läähätys on hurjaa ja kieli ja silmänympärykset ovat sinipunaiset. Muuten Velmu on terhakka ja menevä koira. Lahden eläinklinikalla sydänekspertti kertoi, että kaikki geenipositiiviset eivät sairastu kohtauksiin. Sairaus on niin uusi, ettei tiedetä miksi näin on!!!!
t Heli
Luin valitettavasti vasta nyt tämän kommenttisi ... ikävä kuulla, että teidän Velmu on saanut niitä kohtauksia. Aida ei ole oireillut vielä mitenkään. Olen treenannut sen kanssa normaalisti ja on ollut kovankin rasituksen alla eikä mitään merkkejä sairaudesta ole ilmennyt! Toivotaan, että ikinä ei mitään tulisikaan. Olisi mielenkiintoista kuulla enemmän tästä EIC:stä ja koiran oireista ym. ennen kohtausta ... lähinnä siksi, että tietäisi itse sitten toimia, jos tällainen tilanne oman koiran kanssa tulee vastaan. Minun s-posti on kaisa.kamppuri@joensuu.fi. Ota yhteyttä mikäli olet halukas jakamaan enemmän tietoa tästä asiasta. Hyvää kevään jatkoa :) ... ja Velmulle hännän heilutuksia!
VastaaPoista