Perjantaina 2.10.2009 suuntasin Hilkan ja Aidan kanssa autonnokan kohti Etelä-Suomea. Tarkoituksena majoittua ensin perjantai-iltana Espooseen ja jatkaa siitä matkaa lauantai-aamuna Hyvinkäälle noutajien erikoisnäyttelyyn!
Espoossa ilta sujui rattoisasti ja Aida oli ystäväni luona kuin kotonaan... Mitä nyt muutaman kerran piti haukahdella käytävästä tuleville äänille. Yllättävintä mielestäni oli se, että Aida ei kuitenkaan haukkunut tai osoittanut minkäänlaista puolustusviettiä kun talon isäntä saapui aamuyöstä kotiin! Päinvastoin, Jarin saapuminen kotiin oli Aidasta hurjan mukavaa... ja taisi Aida aamuyöstä kerjätä itselleen muutaman mäkkärin ranskalaisenkin... Ei kovin terveellistä, mutta sallittakoon näin reissussa :)
Aamulla sitten heräsin hyvissä ajoin lenkittämään Aidaa, jotta jaksaa sitten näyttelyssä olla iisisti! No, lenkillä piti sitten haukahdella ihmisille bussipysäkeillä ja yritystä oli myös ajaa harakoita ja variksia ilmaan... Siinä vaiheessa tunsin piston sydänmessäni. Olisikohan pikku hiljaa aika alkaa siedättää Aidaa kaupunki elämään. Fiilis oli sama kuin siinä lastenkirjassa, jossa kerrotaan tarinaa maalaishiirestä joka päätti matkustaa kaupunkiin :)
Itse näyttelyssä Aida kuitenkin osasi olla tolkusti. Ainut, että buffettikojusta meinasi lähteä parempiin suihin sämpylän välissä ollut nakki...mutta onneksi tilanne pelastui omistajan "nopeiden" refleksien ansiosta! Näyttelykehässä tuomari arvioi Aidaa pitkään. Tuloksena EH eli erittäin hyvä.
Olin kyllä tyytyväinen tulokseen, mutta hieman kuitenkin jäi kaivelemaan se, että miksi muut käyttöluokan nartut saivat ERI:n (=erinomainen) ja me emme...
Arvostelu vapaasti Italiasta suomennettuna oli: Kaunis pää, silmien väri, purenta ja korvat ok, kaula hyvin kiinnittynyt (eikös ne yleensä ole ???? :), hyvä selkä, toivoisin pitempää häntää ( ööö...no ei kun pidentämään!!!), melko hyvä rintakehä, riittävät kulmaukset edessä ja takana, hyvä luusto ja jalat, karva ei kunnossa nyt, liikkuu melko hyvin. (Tuomari: Sergio Scarpellini).
Näyttelyn jälkeen suuntasimme Opelin keulan kohti Helsinkiä veljeni asunnolle. Ilta meni siinä, kun Aida pelasi lasten kanssa jalkapalloa pihalla...eli lähinnä kävi potkitut pallot noutamassa takaisin! Lisäksi lapsista oli kiva leikkiä, että Aidan kevythäkki oli nostokurjenkoppi, josta voi tsiikailla maisemia :) ...niin, ja Aida tietysti leikissä ja kopissa mukana! Olipa kiva huomata miten hienosti meidän labramoottori osasi olla lasten kanssa...ilman mitään ylimääräistä hötkyämistä tai päälle hyppimistä!
Seuraavana päivänä lähdettiin sitten kotiin Joensuuhun! Neiti oli ihan puhki ja nukkuikin koko ajomatkan takaboksissa tyytyväisenä :) Nyt saa meiltä jäädä näyttelyt vähälle aikaa... Seuraavan kerran mennään, jos mennään, näyttelyyn keväällä 2010!
Yllä oleva kuva on Aidan ensimmäisestä epävirallisesta näyttelystä eli mätsäristä. Kuva on otettu vuoden 2008 alkusyksystä ja paikkana on Joensuun Salpakatu.
PS. Onnittelut Aidan veljille näyttelymenestyksistä :) Oli kiva nähdä Aidan sisaruksia pikästä aikaa!!!
